Vinkkejä kuntien luottamuspaikkojen neuvotteluun ja jakoon
Kuka vastaavaa paikkajakoneuvotteluista?
Puoluehallituksen hyväksymät Kokoomuksen pelisäännöt kunnallispolitiikassa ja niiden sisältämä esitys valtuustoryhmän säännöiksi ohjaavat luottamushenkilöpaikoista päättämistä.
- Sääntöesityksen mukaan valtuustoryhmän ja järjestön neuvottelevana yhteistyöelimenä toimivat molempien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Yhteistyöelin tekee kokoomusta paikkakunnalla edustavalle yhdistykselle esitykset valittavista luottamushenkilöistä. Yhdistys käsittelee esityksen, tekee tarvittavat muutokset ja esittää pohjaa valtuustoryhmälle, joka tekee lopullisen päätöksen.
- Jos valtuustoryhmä ei ole ehtinyt järjestäytyä, niin sitä voi epävirallisesti edustaa esimerkiksi kaksi eniten ääniä saanutta valtuutettua.
- On tärkeää, että neuvottelijat hallitsevat laskentamenetelmän, jotta voivat turvata kokoomukselle vaalituloksen mukaiset paikat.
Valmistautuminen
- Ottakaa jo ennen vaaleja selvää, onko kunnassanne olemassa aiemmin sovittu tapa jakaa paikkoja muiden puolueiden kanssa. Onko jotkut paikat pisteytetty tai jaetaanko esimerkiksi puheenjohtajuudet erillisellä jakotavalla?
- Pyytäkää ehdolla olleilta toiveet (esimerkiksi kolme toivetta) mihin luottamustehtävään he toivoisivat pääsevänsä ja perustelut ehdotuksille. Nämä toiveet voivat ohjata paikkajakoneuvotteluja siten, että tavoitellaan sellaisia paikkoja, joita oma ryhmä on toivonut.
- Miettikää valmiiksi mitä puheenjohtajuuksia tai hallituspaikkoja tavoittelette neuvotteluissa. Pyrkikää tavoittelemaan paikkoja, joissa parhaiten voidaan vaikuttaa kokoomuksen vaalitavoitteiden lunastamiseksi ja kuntalaisten parhaaksi.
- Heti vaali-iltana tulosten vahvistuttua laskekaa D’Hondt menetelmällä, kuinka moneen paikkaan olette oikeutettuja kunnanhallituksessa, lautakunnissa ja muissa luottamuselimissä. Joskus kannattaa miettiä, olisiko järkevää tehdä tekninen vaaliliitto jonkun toisen puolueen kanssa.
Esimerkiksi jos kokoomus saa omalla valtuutettu määrällään 2 paikkaa, mutta ei kuitenkaan yksin saa kolmatta paikkaa, niin silloin saattaa kannata harkita teknistä vaaliliittoa. Teknisellä vaaliliitolla pienenkin puolueen kanssa saattaisitte saada yhdessä kolme paikkaa. Teknisen vaaliliiton yhteisäänimäärä laitetaan D’Hondt kaavaan ja se kertoo teidän yhdessä saatujen paikkojen määrän.
Tämän esimerkin mukaisella laskennalla voitte sopia, että olisiko kokoomuksella kaksi vuotta kolme paikkaa ja seuraavalla kaksivuotisella kaudella kokoomuksella kaksi paikkaa ja toisella puolueella yksi paikka. Toinen vaihtoehto voisi olla, että kokoomuksella olisi tietyissä luottamuselimissä koko nelivuotiskauden kolme paikkaa ja joissakin elimissä kaksi paikkaa. Ja vastaavasti toisella puolueella olisi yksi paikka joissakin luottamuselimissä koko nelivuotiskauden.
Paikkalaskennan perussääntö on se, että puolueelle kuuluu yhtä suuri osa laskettavan toimielimen paikoista kuin on puolueen osuus valtuuston paikoista. Lopputulos ei kuitenkaan aina mene puhtaan matemaattisesti, koska:
1. Laskennallinen tulos voi olla desimaaliluku, joka ei vastaa ”kokonaisia” ihmisiä.
2. Mahdollinen tekninen vaaliliitto muuttaa laskentaa
3. Mahdollisesti on sovittu jostakin muusta täydentävästä tavasta jakaa paikkoja. Esimerkiksi paikkojen jakaminen vuorotellen isoimmasta pienimpään.
Esimerkki D´Hondtin suhteellisen vaalin käytöstä tapauksessa, jossa luottamuselimeen valitaan seitsemän edustajaa ja puolueiden valtuutettumäärät ovat 4, 7, 11 ja 13:
Valituksi siis tulevat seitsemän suurimman vertausluvun saanutta (keltaisella merkityt). Jos valittavia olisi yhdeksän, valituksi tulisi myös kaksi seuraavaksi suurinta (sinisellä merkityt).
Mikäli puolueet B ja C yhdistäisivät voimansa ja tekisivät luottamushenkilöiden valintaa varten keskenään teknisen vaaliliiton, tulos olisi seuraava:
Nyt siis kävisikin niin, että puolueen D kolmas paikka menisikin puolueiden B ja C muodostamalle vaaliliitolle.
Suhteellinen vaali turvaa vaalituloksen mukaisen paikkamäärän
Yhteen paikkaan vaadittu valtuutettujen määrä = koko valtuuston paikkamäärä jaettuna toimielimen paikkamäärällä plus yksi ja tulos pyöristettynä ylöspäin.
51-jäsenisen valtuuston on valittava 9-jäseniseen lautakuntaan jäsenet. Silloin yhden paikan suhteellisessa vaalissa saa 51/(9+1)= 5,1=pyöristettynä ylöspäin 6
Kuudella valtuutetulla saa yhden paikan 9-jäseniseen toimielimeen sekä sillä määrällä valtuutettuja voi vaatia suhteellista vaalia
Suhteellisuus voidaan toteuttaa:
- Valtuustoryhmän oman paikkaluvun tai
- Ryhmien muodostamien teknisten vaaliliittojen valtuutettujen lukumäärän tai
- Eri luottamustoimien painoarvon mukaisen pisteytyksen pohjalta neuvoteltuun lautakuntien puheenjohtajien ja jäsenten jakautumiseen eri ryhmille.
Mikä ohjaa paikkajakoa
- Jaetaanko paikat koko vaalikaudeksi eli neljäksi vuodeksi vai nimetäänkö jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan?
- Kuinka puheenjohtajuudet jaetaan?
- Kuinka muut kuin kunnan omat luottamuselinpaikat jaetaan?
Mitä huomioitava kokoomuksen omassa sisäisessä paikkajaossa?
- Ehdokkaiden toiveet.
- Ehdokkaiden osaaminen. Viranhaltijoilta löytyy osaaminen ja jäsenen tehtävänä on tuoda kokoomuslaisia arvoja ja kuntalaisten näkemyksiä.
- Tasa-arvon noudattaminen. Luottamuselimen kokoonpanon tulee noudattaa tasa-arvolakia eli sekä naisia että miehiä pitää olla vähintään 40 % valittavista. Mikäli kokoomuksella on esimerkiksi kaksi paikkaa lautakunnassa, niin silloin yleensä tulee asettaa yksi mies ja yksi nainen. Jos yhdellä puolueella on tarve asettaa kaksi naista, niin silloin toinen puolue voi asettaa kaksi miestä. Koko elimen tasa-arvon tulee toteutua ja tämä koskee myös varajäsenten valintaa. Tarvittaessa on syytä neuvotella muiden puolueiden kanssa.
Myös muut yhdessä sovitut tekijät voivat vaikuttaa valintoihin.
Alla esimerkki eräällä paikkakunnalla käytössä olevista kriteereistä.
- Halu ja kyky viedä eteenpäin kokoomuslaista ajatusmaailmaa.
- Ajankäytön mahdollisuudet. Mitä merkittävämpi paikka, sen enemmän se vaatii työtä myös kokousten välillä. Etäosallistuminen onnistuu ja on tehokasta joissakin toimielimissä.
- Kokemus ja koulutus yleisesti sekä kyseiseen tehtävään (ammattitaito).
- Kuntalaki 47.2§: Kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus.
- Kyky ja halu tulla toimeen ihmisten kanssa (vuorovaikutustaidot).
- Osallistuminen puolueen järjestötyöhön ja vaalityöhön. Ensisijaisesti paikat täytetään niillä henkilöillä, jotka ovat olleet ehdokkaina kuntavaaleissa.
- Merkittävimmät paikat (kaupunginhallitus, lautakuntapuheenjohtajuudet, merkittävimpien tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtajuudet) täytetään valtuustoryhmän sisältä.
- Periaatteena on yksi paikka per henkilö. Poikkeuksia voidaan tehdä, jos se on perusteltua toiminnan koordinoinnin vuoksi.
- Kaikki luottamushenkilöt maksavat puolueelle luottamushenkilömaksun (15 %). Poikkeuksena ovat käräjäoikeuden lautamiehet.
- Kuntavaaleissa saatu äänimäärä.
Esimerkki puoluesopimuksesta:
